torstai 27. maaliskuuta 2014

Esittelyssä: Keegan Kalaja

Kotiseura: Peuramaan poikia

Aloittanut golfin: 2010

HCP: 29,5

Bägin sisältö: Kenkälusikka, pari malluaskia ja kiekko koutsia, joiden seasta löytyy myös sekalainen setti rautoja.

Lempimaila: Draiveri (hyvänä päivänä)

Majorvoitot: kerran oli aika lähellä

Nippelitietoa: CEO and FOUNDER Of Keegan Productions. Timanttisia kolofilmejä vuodesta 2013.




Keegan, tuo Blackflightin pahamaineinen kasvatti ja vakituinen jäsen, on kasvamassa tulevalla kaudella yhdeksi kovimmiksi komeetoista Majorkomitean golftähtien taivaalla. Allekirjoittaneen kanssa pelaamat kierrokset loppukaudesta Vihdin perunapelloille lehmien ja yksisarvisten hirvien seassa antoivat sellaista osviittaa, että kesällä pienehkössä nestehukassa lyöty 1000€ BET on alkanut pelottamaan.

Jyrki on valitettavasti kärsinyt koko golfuransa aikana heikosta lyöntitekniikasta, syy tähän tosin löytyi Greencard-kurssin massaopetuksesta. Lääkkeitä hän on yrittänyt kalastella ympäri Intian pimeitä viidakoita, valtameriä ja yrttitoreja sekä terapiasessiota joiden tuottama mentaliteetti Rentous ja Rauhallisuus tuotti vain hetkellisen nosteen, mutta miksi lähteä merta edemmäs kalaan kun vastaus ongelmiin löytyy useimmiten €spoolaisesten sekatavarakaupan Stockmannin kalatiskiltä. Salaistakin salaisemmat rangesessiot Niklas V-nimisen ammattituupparin kanssa ovatkin antaneet edellytykset Keegan "2.0" "Samal Tikis ja Mintis, BOOM" Kalajan räjähdysmäiselle kehitykselle.

Vahvuuksina Kalajan pojalla näen uskon omaan tekemiseen ja ajoittain aivan maagiset kudit, joista esimerkkinä haluaisin nostaa esille seuraavat:

1) Järjettömän vedon Peuramaan Porkkalan väylällä 12. Pallo perinteisesti boksista ekaan juoksuhautaan ja sieltä R6 vaatimattomasti 160metristä tangon juureen pienellä takakaasulla. Koita vaan ite, et varmaankaan onnistu.


2) Vanhan Peuran väylä 17 kauden viimeisellä kierroksella. "Jurita niin kovaa ku lähtee ja huuda sen jälkeen KEEGAAN!!", Noh mitäs kävikään, pallo boksista sellaseen 260metriin mitt-i-banan. 

Uskallankin täten näistä ylisanoista ja sydäntä lämmittävistä muistelmista silmät kostuneena sanoa Keeganin käärivan ainakin yhden Majorvoiton tänä kautena, kunhan pelimuoto ja tasoitus antavat tarvittavan vipuvarren. 




Mieleenpainuvin hetki: elämäni ensimmäinen birdie (Porkkalan viimeisellä väylällä): Epäonnistuneen avauksen jälkeen katselin palloni takaa raffista lipulle ja mietin mielessäni miten haluan pallon lentävän ja rullaavan mahdollisimman lähelle lippua. Lyönti lähti juuri kuten olin sen ajatellut ja pallo rullasi rauhallisesti suoraan kuppiin.

Tavoitteet kesälle 2014: tavoitteeni on vaatimattomasti nauttia golffista ja kesästä miettimättä liikaa tuloksia. No ei vaineskaan, voittoja lähetään hakemaan!

Best regards,

Watson

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Esittelyssä: Jere Watson





Kotiseura: Peuramaa Golf
Aloittanut golfin: 2006
HCP: 9.9
Bägin sisältö:Ben Hogan Apex Edge raudat, Vokey Wegdejä 52,60,64, Taylor Maden Hyrrä, Ajuri ja Putteri
Lempimaila: Rauta 8. Lempimaila vaihtuu kumminkin päivästä riippuen siihen, joka on kuumana.
Suosikki kenttä: Ei ainakaan Salo Golf eikä Vihti Golf. Sanoisin, että parhaiten silmä lepää Pickalan Forestilla.

Intohimoisesti golffiin suhtautuva Jere Watson kuuluu Komitean junioriosastoon. Tämän golffarin rakkautta lajiin ei pysty syrjäyttämään edes oma peilikuva, jolle Jere usein antaa kiusotteilevan silmäniskun ohi kävellessään. Jerelle taustakuva tarkoittaa tietysti viimeisintä otosta hänen ryhdikäästä loppuasennostaan ja sisustus bägiä olohuoneen nurkassa. Tämä nuori komistus on erinomaista peliseuraa ja hänen väärältä puolelta lähtevää lyöntiään on ilo katsella. Sulavan svingin kaunis kaari sekoittaa helposti lähtöihin mukaan liittyneiden pelaajien näköaistimukset ja he usein yltyvät ennenaikaisiin kehuihin huomaamatta, että pallo on edelleen ilmassa ja out-paalujen ulkopuolella.

Jere ottaa usein riskejä, minkä on myös Veikkaus huomannut kohonneena liikevoittona, mutta hänen korkealle kohoavat uhkarohkeat lyönnit löytyvät usein kupin läheltä viimeistään toisella yrittämällä. Jere kuuluu räjähtävän svinginsä kanssa Komitean pitkälyöntisimpiin edustajiin, joka myöskin sallii hänen puttailla ohi tuuppausetäiyyksiltä sekoimatta liikaa tuloskorttia. Nuoresta iästään huolimatta Jere ei häviön hetkillä jatka pitkään lapsellista kiukuttelua, vaan jakaa ilomielellä peukkunsa sosiaalisessa mediassa voittajan kuvalle kohteliaan kommentin kera. Uskon vahvasti, että myös tulevalla kaudella Jere Watson tullaan näkemään useasti parhaimmilla sijoituksilla ensimmäisen päivän jälkeen ja  taistelemassa pistesijoista myöskin toisena päivänä.

Kaikista näistä kehuista huolimatta on pakko hieman kritisoida Jereä siitä, että hän harvoin antaa allekirjoittaneelle mahdollisuuksia voittaa keskinäisiä vetojamme, eikä päästä lähtemään kesken kierroksen pois kentältä, vaikka mieli  tekisi luovuttaa. Todennäköisesti joudun myöskin tänä kesänä tarjoamaan jatkuvasti klubitalon pieniä oluita isäni rahoilla tälle taidokkaalle pelaajalle, joka taistelee loppuun asti ja kirii viimeistään viimeisillä rei'illä rinnalle ja ohi.

Hyvää ystävää ja taidokasta golffaria kunnioittaen,

Keegan Kalaja

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Esittelyssä: Lex Cabrera

Lex Cabrera

 
Kotiseura: Vierumäen Golfseura
Aloittanut golfin: 2010
HCP: 14.4
Majorvoitot: Heinola Open 2011
Bägin sisältö: Erilaisia mailoja
Lempimaila: Draiveri
Suosikki kenttä: Vierumäen Cooke

Yksi alkuperäisistä Majorkomitean jäsenistä ja ensimmäisen järjestetyn Majorin, Heinola Openin, voittaja vuodelta 2011. Tuon jälkeen antanut muille jäsenille mahdollisuuden voittaa ja on onnistunut kisoissa lähinnä jakamaan kisaveljille parempia sijoituksia. Lex on ehkä äänekkäin pelaaja kentällä ja mies höpöttää jopa lyödessään. Enkä nyt tarkoita huutelu tyylistä ääntelyä, vaan loputtomia kaksimielisiä vitsejä ja muita mauttomuuksia. Lyönteihin lisämittaa saattavat tuoda myös räjähdysäänet, jotka on opittu kiusaamalla muita nörttejä Quake areenoilla nimellä deMolition_alBu.


Vahvuudet: Vahvuuksiksiin Lex luettelee itse pitkän draivinsa. Ja sitähän se myös on. Usein draiviin kuuluu myös lisämittaa tuova huuto ennen svingiä: TO THE FACE!! Eagle paikoille kaveri pääsee usein, vaikka toteutuneet eaglet voikin laskea vain yhden käden etusormella. Miehen tekeminen on muutenkin melko varmaa ja tasaista sekä jatkuva positiivinen tekeminen kentällä herättää huomiota. Kukaan ei ole varmasti kertaakaan nähnyt tämän miehen murjottavan kentällä ja satunnaiset hellelukematkin kuitataan huumorilla. Lisäksi vahvuuksiin täytyy lukea Heinola Openin kotikenttäetu, mies kun tuntee väylät silmätkin kiinni.

Heikkoudet: Heikkouksiksi täytyy lukea myös juuri mainittu positiivisuus. Lexin hihittely ja hauskanpito kentällä saattaa ajoittan viedä keskittymisen pois tekemisestä kuin Kerubin ovella konsanaan. Kautta 2013 myös varjosti ankarasti pelaamattomuus ja harjoituksen puute. Mikäli mies saa harjoittelusta kiinni, on Lex äärimmäisen varteenotettava Majorvoittaja tulevana kautena. Lisäksi uudet reidestä tilavammat housut ovat kuulemma ostoslistalla.

Paras golfmuisto: Ensimmäinen (ja ainut toim. huom.) Eagle Vierumäen Classicin 15. väylällä.

Toimistolla

Bonus nippelitieto: Vihaa kuntopyörällä ajoa sydämensä kyllyydestä.

Yt,

Kaj J. Choi

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Kulissien takana

Hoi,

Olet kuullut aivan oikein. Vaikka yhteisömme on hyvin tiivis ja jäseneksi pääsemiseen mennään monen seulan läpi, on Majorkomiteassa tapahtumassa suuria. Olemme nimittäin käyneet nyt vuoden prosessin aikana läpi monia hakemuksia ja yksi niistä onkin niin sanotusti myös kiinnostanut itse komiteaa. 

Pelaajasopimuksen ehdoista neuvotellaan vielä, mutta ne ovat vain enää muodollisuus. (Kyllä: verotiedot on tarkistettu). Jäljellä on käytännössä vain se kuuluisa lääkärintarkastus. Mitään puolikuntoisia raakileita mehän ei alfauroksien seuraan kelpuuteta. 

Ole siis kärsivällinen, sopimus julkistetaan varmasti, kun nimi on paperissa.

-PJ, Tiger Kukkonen

P.S. Pieni vinkki pelaajasta: Herran juuret kantavat aina Tyynellemerelle asti.


torstai 13. maaliskuuta 2014

Pelaajaesittelyssä Majorkomitean PJ Tiger Kukkonen


Kotiseura: vaihtuva, seurauskollinen kuten Zlatan

Aloittanut golfin: 2010

HCP: jotain 15:sta huulilla

Bägin sisältö: Kysy caddielta

Lempimaila: wokkipannut

Majorvoitot: Heinola Open 2013, Southern Masters 2013

Tigerin voittotuuletus Southern Masters 2013 -kilpailun jälkeen
                                                   
Tiger eli Panzerkampfwagen VI ”Tiger” tai Sonderkraftfahrzeug 181, SdKfz 181 oli toisen maailmansodan aikainen saksalainen raskas panssarivaunu, joka otettiin käyttöön vuoden 1942 lopulla. Pelaajaprofiilissa esiintyvä, Majorkomitean puheenjohtaja, Tiger Kukkonen puolestaan otettiin käyttöön vuonna 1986 ja kyseessä on kevytrakenteiden, vaurauden ja menestyksen symboli, pehmeästi kehräävä, vähäpäästöinen rauhan ja rakkauden mopoauto.


Herkkäuskoista katsojaa lempeähkö habitus saattaa hämätä herkistäen katsojan äidinomaiset, hellyyden ja huolenpidon aistit, mutta pinnan alla kytee todellinen Gennaro Gattuso, terrieri, jefe del terror, joka muistuttaa olemassa olostaan jokaisella askeleellasi, roikkuen lahkeessasi. Golfissa, Tiger Kukkonen on kuin AIDS: se tappaa tasaisen varmasti vuodesta toiseen, siitä ei pääse eroon ja kaikki pelkäävät sitä. Se, tarttuuko Tiger takapuoleen saunanlauteilta, kuten AIDS:n serkkupoika HIV, jääköön sisäpiirin tietoon. Tigerin vahvuus on ehdottomasti tasaisuus, niin kierrosten aikana kuin koko kautta ajatellen. Golfissa tasaisuus on kuin kaunis nuori nainen; siitä unelmoivat niin lapset kuin vaaritkin, ja juuri kun luulit saavuttaneesi sen, katosi se nopeammin kuin Kelan opintotuet. Tasaisuuden lisäksi Tigerin K:n vahvuudeksi on luettava lähipeli, varsinkin chippaaminen. Vahvuudeksi on myös laskettava klubitaloilla kateutta aiheuttavat, täydellisen tasaisesti ruskettuneet, €spoolaisen purjehtijan pohkeet.
 

Jos Tigerista, unelmien vävykokelaasta, pitää heikkouksia tai kehityskohteita etsiä, liittyvät ne lyöntipituuksiin, niin kuin Tiger itsekin mainitsee. Pitkillä väylillä Tigerilla voi olla vaikeuksia päästä kolmannella tai toisella, väylän ihannelukemasta riippuen, alttarille eli griinille. Toisaalta, usein Tigerin pelissä puutteet lyöntipituuksissa korvautuu tarkalla lähipelillä, jolloin tuloskorttiin kirjataan tuskastuttavan usein tulokseksi Par. Lyöntipituuksista johtuen Tigerin mahdollisuudet kilpailuiden aikana käytävissä pisin draivi –kilpailuissa ovat usein lähtökohtaisesti pienet verrattuna kilpailijoihin. Toinen Tigerin heikkous, toisin kuin Tiger itse väittää, liittyy narsissikasvien heimon sukuun, laukkoihin eli puhekielessä tarkoitettuun sipuliin. Kierroksen alussa sattuneet soketit ja duffichipit toimivat miedon, noin 100 asteisen kiertouunin lailla, kypsentäen Tigerin sipulia, joka ilmenee satunnaisena kiukkuiluna ja pelihuumorin katoamisena. Näin tapahtuu kuitenkin äärimmäisen harvoin. Tosiasia on kuitenkin se, että muutama katastrofiväylä Majorkomitean bakkanaaleissa ei automaattisesti tarkoita putoamista mitalitaisteluista.


Lähes poikkeuksetta Tiger Kukkonen on loistavaa peliseuraa, sillä mies pelaa tosissaan vihaten häviämistä, mutta samalla mies osaa ottaa kentällä rennosti ja sietää pientä piikittelyä. Majorkomitean Golfkesää 2014:sta on spekuloitu hyvin paljon ja syvällisesti, myös Tiger Kukkosen osalta, joka on ehdottomasti yksi voittajasuosikeista kesän kilpailuja ajatellen. Bar Las Vegasin pikkutunneilla on pohdittu muun muassa sitä, onko Tiger Kukkosen naisseikkailu sekoittanut lyöntipelin kaima Tiger Woodsin tavoin; miten talven armoton punttikausi tulee vaikuttamaan lyöntipituuksiin; onko Ukrainan kriisi jättänyt pysyviä haavoja Tigerin henkiseen hyvinvointiin; ja onko Espoon Bluesin myös tämän vuotinen heikko menestys vienyt Tigerin voimat.          

Tiger toivottaa lukijoille menestyksekästä golf kesää 2014 littipeukun kera

Mieleenpainuvin hetki: Southern Masters 2013. Hetki: Piikkipaikalta vikalle rundille, väylä 1, par 5, ensimmäinen lyönti 100 m draivi, toinen lyönti normaalisti veteen, kol.. neljäs lyönti 160m pallomuikulle ja tap in sisään. Yhden lyönnin fiilis kanto koko kierroksen ajan, aina voittoon asti.

TOP 3 kentät: Vuosaari golf, Kymen golf, Pickala Forest

Tavoitteet kesälle 2014: Harjata kaikki Majorkomitean kilpailut

Terveisin,
S. Gardio

torstai 6. maaliskuuta 2014

Esittelyssä: Majorkomitean varapuheenjohtaja Sergio Gardio

Kotiseura: vaihtuva, sydän löytyy Kymen golfista.
Aloittanut golfin: 2004
HCP: 12,5
Bägin sisältö: Mizunon loppuun käytetty blade –setti, Titleistin ajuri tottakai ja vanha kunnon Taylor maden Nubbins putteri
Lempimaila: No kyyyllähän se on luotto mustakasi, finnish flash eli rautakasi
Majorvoitot: 2012 The Southern Masters & 2013 Tour Classic – Pike Cape Open by Didier Scott



Gardio on joukkomme kokenein tuuppari. Herrahan on saanut oppinsa jo junnuvuosina Mussalon vihreiltä laitumilta Pulkkasen Tapsan kanssa. Ja voin kertoa, että se kyllä näkyy. Mies on kuin kone, swingi kaunis, mieli tyyni ja lyöntikaari kuin oppikirjasta. Vielä kun ottaa huomioon miehen ulkonäön, niin paketti on valmis.

Herran vahvuudet löytyvät lyöntien pituudesta ja tasaisesta puttauspelistä. Itse hän mainitsee vahvuudekseen myös henkilökohtaisuuksiin menevän vittuilun. Tätä olen kyllä suuresti ihmetellyt, sillä ainakin allekirjoittaneen seurassa Gardio harvoin pystyy parhaimpaan peliinsä ja sipuli on pahasti koetuksella. Tasaisuuden puutteen mies mainitseekin heikkoudekseen yhdessä chippipelin kanssa.

Joka tapauksessa tässä on herrasmies, jonka kanssa on mukava lähteä kentälle. Sergio on aina valmis pikkukisaan ja onkin yksi suurimmista ennakosuosikeista majoreihin lähdettäessä.


Tavoitteet vuodelle 2014: Händeri single digits ja muutama murska voitto, vieden taas kannut, rahat ja naiset

Mieleenpainuvin hetki: Susiraja champions 2013, pallo-ojassa, tytöt droppaa, tosimies lyö vaikka kiven läpi, lopputuloksena pallo syvemmälle ojaan, koko kroppa mudassa ja sitten se droppi

Golf historia: Muutamia vuosia nuoruuden innolla händeriä pyrittiin laskemaan kaikilla keinoilla ja muutama hassu aluetourikin tuli kynnettyä lähinnä turistin roolissa paarmoja tappaessa. Tämän jälkeen vuosien tauko, kun poikia rupesi kiinnostamaan autot, naiset ja viina, eli tosiasiassa videopelit ja coca-cola. Nyttemmin Majorkomitean syntymisen jälkeen muutama vuosi tahkottu enemmän tai vähemmän tosissaan kannut mielessä.


TOP3 kentät: 1. Kymen Golf: läpi historian kotikenttä, jossa griinit ovat vuodesta toiseen timanttisessa kunnossa ollen todella liukkaita ja vaikeita 2. Gumböle Golf: Sijainniltaan loistava ja vaikka kenttä on kohtuu lyhyt (par 70) on kenttä hyvässä kunnossa ja miellyttävä pelata nopeuden vuoksi 3. Etelä-Saimaan Golf: huikeat maisemat ja vaihteleva kenttä   

- PJ, Tiger Kukkonen




Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Kauden majorit hahmottumassa

Kevät tuoksuu jo ilmassa ja Majorkomitean jäsenten kesken käydään kiivasta keskustelua tulevasta kolokaudesta.Ainakin samat huutelijat ovat äänessä, niin kuin joka ikinen vuosi. Osa kentistähän on jo auki, mutta ainakaan allekirjoittanutta ei saa kentälle ennen kuin lämpötila alkaa hipomaan tasaisesti kymmentä astetta. Mikä parasta, vielä on siis hetki aikaa suunnitella ensi kesän odotettuja majoreita.

Neuvottelut ovatkin jo hyvällä mallilla ja kisakalenteri näyttää siltä, että tänä vuonna pelataan taas neljä majorviikonloppua, mahtavaa!

Alustava aikataulu:

Heinola Open (Vierumäki, kesäkuu)
The Southern Masters (Kymen golf, heinäkuu)
Tour Classic (Lakeside golf Vammala, heinä- elokuu)
Susiraja Championships (Tahko, syyskuu)

Ajankohdista ja ennakoista varmasti lisää, kun ruoho alkaa vihertämään. Pysy mukana!

Kirjastoterveisin PJ, Tiger Kukkonen