Heinola Open 2015 ennakko

”Vasemmalle. Eiku toiselle vasemmalle! Siis toi..eiku toi mänty se oli. Oon satavarma että täällä se on.. Ehkä tuolla kannon alla.. F*#@!!” Ei, edellinen lause ei liity viattoman virkamiehen puutarhassa käyskenteleviin, poliisipukuihin sonnustautuneiden miesten suorittamiin kotietsintöihin vaan – hyvät naiset ja herrat, kyse on jostain ihan muusta. Ulkopuoliselle tuo vapisevilta ja hyvin kosteutetuilta huulilta lähtenyt lausahdus saattaa kuulostaa epätoivoiselta, mutta komitealaiset kuulevat siinä uskoa ja toivoa. Se on merkki kesästä.              

Tynnyrihuumejuttuakin suuremman mediahuomion saanut the Heinola Open on taas täällä. Tämä kulttuurin ja suvaitsevaisuuden kehto odottaa taas majorkomitealaisia nyrkit ojossa kuin huonon tapakasvatuksen saanut moottoripyöräjengiläinen.

Vaikka sapattiaan viettävä verinen enkeli ei tänä vuonna osallistukaan, ei voi tämän vuoden vuoden pokaalin kuittaamista pitää läpihuutojuttuna. Erityiskohtelua nauttiva puheenjohtajamme kävi jo paukuttamassa ennätystuloksensa valvovie… eikun hetkinen, niin valvovia silmiä ei ollut. Tämän kuitenkin hyväksymme Tigerille ja me muut koitamme päästä edes omalle tasollemme.

Majorkomitealaiseen tyyliin kuitenkin kaikki on mahdollista. Ei ole pois suljettua laikaankaan, että jopa itse Tiger valahtaa sinne pahamaineiseen Black Flightiin. Tämän parempaa ennakkoasetelmaa ei ole Majoreissa nähty, paineita jaetaan jo ennen kisaviikonloppua.

Muista seurata viikonlopun tapahtumia eri tuuteista #roadtoheinola #hopen15. Lisäksi livescoret gamebookissa.

Tsemppii peleihin,

Cabrera o Choi

Kisaraportti: Tour Classic - Lakeside Open by Jukka Armour 2014

Tour Classic. Uusin Majorkomitean neljästä majorista ja nyt vasta toista kertaa pelattu turnaus. Tässä turnauksessa huokuu selvästi Bristish Openin henki ei ehkä vähempää sen takia, että kenttä vaihtuu joka vuosi. Heinolassa, Kotkassa ja Tahkolla ollaan pelattu jo vuosia, mutta Tour Classic tuupataan aina ennakkoon tuntemattomilla kentillä ja tämä luo loistavan mahdollisuuden yllättäjille.

  

 

Tällä kertaa yllättäjiä löytyi tasan yksi, ei voittonsa, vaan nousevan pelivireensä ansiosta. Keegan nosti itsensä neljänneksi pelaamalla ensimmäistä kertaa alle sata ja vei helposti huomion kärkikolmikolta saaden kymmeniä onnitteluja sekä härskejä tekstiviestejä Gamebookista kisaa seuranneilta naisilta. Mutta tästä lisää myöhemmin.




Parasta neljässä Majorissa on se, että jokainen turnaus on erilainen. Tour Classic tarjosi tänä vuonna kisailua flaittien välillä myös golfkenttien ulkopuolella ja pääsimmekin pelaamaan muutaman maagisen jalkapallomatsin toisiamme vastaan. Kyseessä ei ollut mitään hyvä veli hengessä vedettyjä kaikki pelaa tyylisiä matseja. Kun Majorkomitean pojat päästi irti alkoi todellinen luonne puskea esiin. Vittuilua, rumia taklauksia, "mutsis" -fraaseja, kyynärpäitä ja kyyneleitä. Tästä huolimatta jokainen oli sitä mieltä, että parhaat futispelit aikoihin. Majorkomitean jäsen on pohjimmiltaan äärimmäisen kilpailuihenkinen ja mielessä on ainoastaan voitto.

Mutta pidemmittä puheitta golfin pariin ja itse kisaan.

Lauantai: Pirunpelto


Muutama chippi, perinteine kuva tiiboksissa ja menoksi. Pirunpellon ykkösväylä lähtee pelottavasti ylämäkeen ja nappasi samointein McIlroyn sipulin. Ilmat pois pallon päältä ja yhtäkkiä lyhyt par nelonen oli todella pitkä väylä. Ei tiennyt Riku, että höntyilyt ei jääneet vain ensimmäiseen väylään. Ryhmämme eteni koko päivän äärimmäisen hitaasti ja jokaisella väylällä palloja katosi kuin tuhka tuuleen. Joku puhui ennen kierrosta, että pirunpelto on reilu kenttä. PASKAN MARJAT. Välillä olo oli kuin Keri Golfissa konsanaan ja täytyy myöntää, että allekirjoittaneella äärimmäisen lähellä totaalinen romahtaminen. Ei mikään, "potkin maata" - tyylinen vaan lähes "katkon omat mailat ja sitten muiden kunhan olen vetänyt kaikkia turpaan" - tyyppinen burnout. Tästä kuitenkin selvittiin ja kaikkien mailat ja naamat ovat vielä ehjiä.

Riku osaa laittaa palloa liikkeelle tyylillä.

 

Kukkonen ottaa iisiä.

Longest Driven vei jännääkin jännemmässä kisassa. Onnittelut.

Tuloskunto ei siis kaikesta päätellen ollut mikään päätä huimaava ja päivän paras kierroskin nousi jonnekin 90-100 tietämille. Ensimmäisen päivän kärjessä olivat:

1. Lex Cabrera
2. Kaj. J Choi
3. Tiger Kukkonen
4. Jere Watson

Päivän yllättäjiin voitaneen lukea myös hallitseva Tour Classic - voittaja Sergio Gardio, joka tippui ensimmäistä kertaa pahamaineiseen Black Flightiin.


Paineet Majoreissa ovat kovat, kuten ymmärtää saattaa ja ensimmäisenä sipulin sai  kuorittua kokonaan johtopaikalta Lex. Lauantai iltana tullut luovutus tuli monelle täysin yllätyksenä. Pää ei vain kestänyt. Yläraajavammasta se tosin jotain jupisi.


Sunnuntai: Järvenranta


Allekirjoittanut lähti sunnuntain kierrokseen johtopaikalta hyvin levättynä. Illalla kolme tuntia ennen muita vetäytyneenä olo oli virkeä ja nuorekas. Ei ehkä Wingsien nuorekas, mutta nuorekas Sex and the City 2 - tavalla. Tilanne päivään lähdettäessä oli tiukka ja neljän kärki löyty muutaman lyönnin sisältä. Odotettavissa siis äärimmäisen jännää taistoa. Tuohon ei kuitenkaan aivan päästy ja allekirjoittanut säästyikin turhilta sydämen tykytyksiltä pelin pysyessä uomissaan. Kesän ehjin kierros tärkeään paikkaan ja pysti kotiin. Kovempana juttuna kuitenkin edelleen nostan Keegan Kalajan pelin. Kaveri on noussut vihdoin kuolleista ja löynnit näyttävät lyönneiltä ja pallo pysyy pelissä. Ensimmäistä kertaa alle sata ja kärjen tuntumassa roikuttiin koko viikonlopun ajan. Mahtaakohan tulevassa Susiraja Championshipissä olla yllätys edessä ja Keegsin ensimmäinen ja ah, niin kaivattu Majorvoitto.

Kukkonen ottaa lisää iisiä.

Pahamaineinen Black Flight

Tour Classic 2014 tulokset:

1. Kaj J. Choi

2. Sergio Gardio

3. Jere Watson

4. Keegan Kalaja

5. Tiger Kukkonen

6. Jukka Armour

7. Riku McIlroy

Lex Cabrera (DNF)

TOP 3

Muutaman viikon odotus siis Susiraja Championshippiin. Jotenkin ilmassa on jotain maagista ja odotus on äärimmäisen jännittynyt.
Mielenkiinnolla odotamme Tigerin paluuta. Viimevuonna kisoja dominoinut söpöläinen ei ole tänä vuonna vielä herännyt. Voittoa voi toki odottaa myös Rookie-Samulta, jonka caddy Ramu on ollut viimeaikoina kateissa. Tahkon luksusmökkiin Ramukin saattaa olla houkuteltavissa auttamaan Rookieta.
Tottapuhuen Majorkomitea pitää sisällään melkoista potentiaalia ja toivoisin, että Susirajalla nähtäisi täysin uusi voittaja.


Viikonlopun kolme kovaa:

1. Keegsin alle sata.
2. Futikset
3. Uudet Black Flight - paidat


Hauskaa viikonloppua,

-Kaj J. Choi

Kauden majorit hahmottumassa

Kevät tuoksuu jo ilmassa ja Majorkomitean jäsenten kesken käydään kiivasta keskustelua tulevasta kolokaudesta.Ainakin samat huutelijat ovat äänessä, niin kuin joka ikinen vuosi. Osa kentistähän on jo auki, mutta ainakaan allekirjoittanutta ei saa kentälle ennen kuin lämpötila alkaa hipomaan tasaisesti kymmentä astetta. Mikä parasta, vielä on siis hetki aikaa suunnitella ensi kesän odotettuja majoreita.

Neuvottelut ovatkin jo hyvällä mallilla ja kisakalenteri näyttää siltä, että tänä vuonna pelataan taas neljä majorviikonloppua, mahtavaa!

Alustava aikataulu:

Heinola Open (Vierumäki, kesäkuu)
The Southern Masters (Kymen golf, heinäkuu)
Tour Classic (Lakeside golf Vammala, heinä- elokuu)
Susiraja Championships (Tahko, syyskuu)

Ajankohdista ja ennakoista varmasti lisää, kun ruoho alkaa vihertämään. Pysy mukana!

Kirjastoterveisin PJ, Tiger Kukkonen

Pike Cape Open by Didier Scott - Tour Classic

Lukuisilta lukijoilta on tullut palautetta, että blogi on ollu iha kuollu jo pidemmän aikaan. Komppaan täysin palautteen sävyä ja tästä kimpaantuneena aattelinkin tänään postata TUPLANA. ASIAAN!

Muutama viikko sitten kisailtiin kauden kolmas Major, Pike Cape Open by Didier Scott - Tour Classic. Tour Classic on kisakatraan joka vuonna vaihtuva osakilpailu, joka tänä vuonna pelattiin Savonlinnan lähellä sijaitsevassa Keri Golfissa. Itse ajelin kisapaikalle Tenon lohikoskien ääreltä ja matkalla mielessäni pyöri seuraavia pohdintoja:

Jatkuuko Tigerin maaginen Grand Slam metsästys? Saako Keegan pelinsä vihdoin kasaan? Rikkoutuuko Keeganin kierrosennätys 159 lyöntiä? Onko Choilla vieläkin kaulukset pystyssä? Vetääkö Lex feissit? Onko Rorylla taas vaihteeksi Nike-päivä? Onko Sergio ottanut vihdoin rosteriin puumailoja? Miten Angelin poissaolo näkyy illanvietossa? Olisiko vihdoin mun aika voittaa jotain?! 

Keri Golf kenttänä herätti allekirjoittaneessa kauhukuvia ensimmäisistä huuteluista lähtien. "Ottakaa paljon palloja messiin" "Lyökäähä aina sitten se varapallo" "Välillä ne hävii iha väylällekkin" "Tällä kentällä ei ole mitään tekemistä golfin kanssa" ja parhaimpana "Parasta tässä kentässä on parkkipaikka, josta täältä pääsee vitt**n". Koville pelimiehille nämä lisäävät vaan vettä myllyyn ja pakko on myöntää, että itsellä ei älyttömästi ollut odotuksia scorauksen suhteen, mutta toisin kuitenkin kävi.

Day 1.

Kentällä saavuttiin hyvissä ajoin rangetouhut ja lähipelitreenit mielessä kuten kunnon Majorvalmistautuminen edellyttää. Valmistautuminen tössäsi kuitenkin Keri Golfin puitteiden realistoituessa paskan rangen muodossa. Ei vaan voi käsittää miten niinkin tärkeä tekijä voi olla pieleen hoidettu. Matkaa klubilta rangelle kertyi noin kilometri ja lyöntialustat taisivat olla ylijääneitä kattohuopia klubitalosta, joka oli kuulemma budjettiongelmien kautta jäänyt kesken.

Vaikka kirjoituksen sävyni on varsin negatiivinen, pääsin silti nauttimaan golfista. Pelin sujuessa ja pelikaverien kanssa laatuläpän lennettyä unohtuvat edellämainitut seikat. Lauantain kierrokselle Roryn, Armourin ja Lex Cabreran kanssa. PIENI ROOTTORI TILATTU, TO THE FACE! Koska rundista on jo pari viikkoa aikaa, muistikuvat ovat varsin hataria, siirrytään siis ensimmäisen päivän Leaderboardiin:



1. Jere Watson
2. Ramu Singh
3. Sergio Gardio

4. Kaj Choi
5. Jukka Armour
6. Tiger Kukkonen
7. Riku Mcilroy
8. Didier Scott
9. Keegan Kalaja

Day 2.

Ensimmäistä kertaa majorhistoriassa Watson lähtee kärkipaikalta sunnuntaille. Ei lupaile hyvää. Ei vaa voi onnistua. Silti uskoin omaan sipuliini. Pari kusista draivia, soketti ja duffi tekivät kuitenkin näissä olosuhteissa sipulista todella säröilevän ja portti Sergio "vain rautaa" Gardiolle oli avattu. Etuysin jälkeen taisin olla häviöllä 4 lyöntiä ja kymppiväylän mätäilyt kasvatti johdon 7 lyöntiin. Kokemus on valttia. Kuitenkin nostan hattua itselleni olematta yhtään ylimielinen sillä viikonlopusta jäi hyvä maku vaikka voittoa ei VIELÄ tullutkaan. Maila ei lentänyt kertaakaan, en kiukutellut ja pelasin loppuun asti kovalla yrityksellä hymysuin. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Results:

1. Sergio Gardio
2. Jere Watson (closest to pin)
3. Ramu Singh

4. Kaj Choi
5. Jukka Armour (longest drive)
6. Tiger Kukkonen
7. Rory Mcilroy
8. Didier Scott
9. Keegan Kalaja

ISO KÄSI Didierille mainiona kisäisäntänä kunnostautumisesta. Majoitus oli vimpan päälle ja pysyit poissa voittotaisteluista kuten asiaan kuuluukin.

Huhut raffeissa ja out-paalujen lähellä kertovat, että ensi vuonna Tour Classic pelataan Kehä Vitosen varrella Hirvihaaran Country Clubilla Rookie Roryn kotikonnuilla.
Kauden päättävä Major - Susiraja Championships - pelataan Tahkolla 20.9-21.9.

Southern Masters kisaraportti

Huhheijaa. Olipahan taas reissu. Majorkomitea suuntasi vuosittaiselle Kotkan valloitusreissulle Kymen Golfiin Southern Masters turnauksen merkeissä. Pähkinänkuoressa reissu tarjosi taas kaiken mahdollisen; tiukan kilpailun, laatuvitsejä (jos joku kysyy kuka on Maija Mehiläisen isä niin oikea vastaus on Faija Mehiläinen), laidasta laitaan menevän tunneskaalan kierroksella, täydelliset kelit, sopivan määrän virvokkeita, kauniita maisemia, you name it.

Watsonin autokunnan matka starttasi perjantaina iltapäivällä isolta kirkolta täyteen ahdetulla pienellä tila-autolla suunnaten kohti Gotham Cityä. Autossa oli toinen toistaan kovempia pelimiehiä himokkaina taistelemaan Kultaisesta Takista. Gothamiin saavuttaessa Alkon pihalta löytyi toinen kisaisäntä Sergio Gardio, joka valvoi lain vaatimia virvokeostoksia. Pakollisen pysähdyksen jälkeen suuntasimme Mussaloon majoitukseen Jyrki "Keegan" Kalaja Productionsin ohjaaman, tuottaman ja editoiman "Heinola Open 2013 The Movien" ensi-iltaan, joka kokosi paikalle eteläisen suomen golfkerman. 27 minuuttia aivan järjettömän kultaista materiaalia, jota tulemme varmasti talven pimeinä iltoina kaiholla katsomaan. Pöröjahti Onlinestoreen tulee myyntiin DVD-versio kyseisestä leffasta vaatimattomaan 100€ hintaan. Tuotot ohjataan lyhentämättä mun ja Jyrkin golfoppitunteihin.

Itse kilpailuun. Ensimmäinen päivä tarjosi tuloksen tekemiseen varsin mainiot olosuhteet lämpötilan kohotessa 25-asteeseen tuulen ollessa olematon premiumkuntoisella kentällä. Itsellä pelit sujuivatkin ensimmäisten reikien höntyilyn jälkeen hyvin, joka riitti toiseen sijaan siirryttäessä sunnuntain ratkaisevaan kierrokseen.

Tilanne ensimmäisen päivän jälkeen:

1. Tiger Kukkonen
2. Jere Watson
3. Kaj Choi
4. Sergio Gardio
5. Lex Cabrera
6. Jukka Armour
7. Riku Mcilroy
8. Angel Oksanen
9. Keegan Kalaja

Sunnuntain kierrokselle lähestulkoon jokainen pelaaja paransi peliään, paitsi yllättäen allekirjoittanut suli aivan täysin. 18 lyöntiä enemmän kuin ensimmäisellä kierroksella (kyllä..) riitti loppuen lopulta harmilliseen viidenteen sijaan. Suoraan sanottuna aivan vitunmoinen pettymys, ensimmäinen majorvoitto saa vielä siis odottaa. Rangella lyönti kulki hyvin, ensimmäiselle griinille siirryttäessä kädet jäätyivät ja tuplaparit eivät jääneet yhteen kappaleeseen. Chippi ei kulkenut, putti ei kulkenut, loppurundista jopa avaukset olivat luokkaa hcp54. Ainoana lohtuna oli mainiona kisaisäntänä  jälleen kerran kunnostautuneen Sergio Gardion hankkimat "Southern Masters 2013" tekstillä painetut Titleistin pallot, jotka voitin parhaasta lyöntituloksesta pienemmän tasoituksen turvin. Voittajaksi takitettiin harvinaista Grand Slamia metsästävä Tiger Kukkonen. Pöröjahti onnittelee Tigeria huikeasta esityksestä.

Final results:

1.Tiger Kukkonen
2.Kaj Choi
3.Sergio Gardio
4. Lex Cabrera
5. Jere Watson
6. Jukka Armour
7. Riku Mcilroy
8. Keegan Kalaja
9. Angel Oksanen

Kiitos koko porukalle ikimuistoisesta reissusta! Seuraava Major "Pike Cape Open by Didier Scott Tour Classic" pelataan jo kolmen viikon kuluttua Keri Golfissa. Stay tuned matafakaas.

-Jere

Sergion Southern Masters ennakko

Jumalan Terve!

Taas on se aika vuodesta, kun suomalaisten osuus Itä-Suomen populaatiosta ylittää hetkellisesti venäläisten osuuden, viina virtaa, puukko heiluu ja balalaikka soi. Ja nyt en puhu Talvisodasta enkä Virolahden pelimannipäivistä, vaan Islannin yksisarvisten kaltaisesta, tarunhohtoisesta, Southern Masters –golfkilpailusta, joka järjestetään Kotkassa, tuttavallisemmin, Gotham Cityssä. Kisapaikkana toimii muun muassa nuorten Euroopan mestaruuskilpailuja, sekä kansallisella tasolla jonkun sortin Suomen mestaruuskilpailuja isännöinyt Kymen Golf. Näiden vuosien mittaan järjestettyjen klubikisojen tuoma kokemus ja ammattitaito on palkittu Kymen Golfin saadessa isännöidä Southern Mastersia.

Kuten kollegastaan Heinola Openista, myös Southern Mastersista voidaan jo puhua legendasta, tarinasta, joka lyö vertoja Kalevalalle, saagasta, joka herättää monissa pakonomaista kauhua, toisissa suunnatonta kiimaa. Ensimmäiset viralliset Southern Masters kilpailut järjestettiin 2012. Myös Southern Mastersin (SM) tapauksessa, ensimmäinen vastoinkäyminen tapahtui jo ennen virallista kisaa yhden kilpalijan epämääräisen poissaoloilmoituksen seurauksena. Ikävistä uutisista huolimatta, on huomioitava, että vain voittajat muistetaan.

Kotka, tuo ahdasmielisten ahtaajien kaupunki puhkeaa kukkaan kesäaikaan parhaan pölytysajankohdan sattuessa heinäkuun viimeiselle viikolle. Sattumaa ei ole, että pelikaupunkina toimii Kotka, nimittäin molempia tekijöitä, Kotkaa ja golfia yhdistää sama tekijä; ”asioiden tai tavaroiden tunkeminen ahtaaseen tilaan.” (kuten ahtaajan työnkuva kertoo). Southern Mastersin mittakaavat ymmärtää parhaiten tarkastelemalla isoa kuvaa. Southern Mastersin kunniaksi Kotkan kaupunki järjestää vuosittain Kotkan Meri(veri)päivät, jotka ovat Suomen toiseksi suurin festivaalitapahtuma. Viikonlopun aikana golfista kiinnostuineiden turistien määrä voi ylittää jopa 200 000 henkeä. Tapahtumaa tulee tuttuun tapaan seuraamaan myös golfia harrastuksenaan pelaava Teemu Selänne, jonka huvipurren voi bongata vierasvenesatamasta. Kisat alkavat (normaalin Major –käytännön mukaisesti) jo torstaina avajaisparaatilla. Katsojat pääsevät nauttimaan viimeiseen asti viritetyistä ja loppuunasti hiotuista svingeistä, kuitenkin vasta lauantaina. Viimeiseenasti viritetyistä ja loppuunasti hiotuista kehoista katsojat pääsevät puolestaan nauttimaan ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen.

Vuonna 2013 niinkuin jokaisena aikaisempanakin vuonna kilpailijat tavoittelevat voittoa, mutta ennenkaikkea, Keltaista Takkia (selvennettäköön, että kyseessä ei ole hipsterien suosiossa oleva sadetakki). Viime vuonna voittajana maaliin selviytyi allekirjoittanut vieden takin, palkintorahat ja naiset. Mestaruuden puolustaminen ei kuitenkaan tule olemaan helppoa, sillä tänä vuonna kilpakumppanien lukumäärä on lisääntynyt ja taso noussut, joka kertoo Southern Mastersin arvostuksesta ja kilpailijoiden motivaatiosta. Kilpakumppanit, nimiä mainitsematta, ovat rustanneet tuloskortteihin toinen toistaan kovempia tuloksia. Vaikeuksia ja kasetin hajoamisia tulee myös aiheuttamaan kentän haastavuus, sillä KG ei missään nimessä ole helpoin kenttä, griinien ollessa vuodesta toiseen kristallisessa kunnossa. Puttien on toimittava, mikäli kilpailija hamuaa nimensä Keltaiseen Takkiin.  

Niinkuin aikaisempina vuosina, myös tänä vuonna, ensimmäisen kisapäivän jälkeen pelaajat siirtyvät (”tuuril vaakkuun”) keskustan lähistöllä sijaisevalle paratiisisaarelle keskittymään seuraavan päivän ratkaisevaan kierrokseen. Sunnuntaina klo 13:00 starttaa toinen kilpailupäivä, jolloin näemme ketkä kilpailijoista ovat selvinneet pelipaikoille. Mikäli viime vuoden tapahtumat toistuvat, kisahurmoksen aiheuttama euforia saa osan pelaajista ylimieliseen tilaan pelaajien saapuessa kilpailupaikalle ilman instrumentteja.

Terveisin,

S. Gardio 

Heinola Open 13

Koko talven ja alkukauden innolla odotettu Heinola Open on jälleen saatu pakettiin, on spekuloinnin aika. Moottorimarssi Heinolaa kohti alkoi todella tahmeasti kun kaikki autokunnat jäivät pääkaupunkiseudulle jumiin pääteillä tapahtuneiden kolareiden vuoksi. Lahden moottoritien muuttuessa yllättäen kolmikaistaiseksi alkoi kuitenkin määränpäähän saapumiseen jälleen uskoa. Aikaa matkaan meni vaivaiset kolme tuntia, joka näkyi Alkon ja Cirymarketin kassakuitissa normaalia suurempana määränä "tölkkipantti 0,15"-sarakkeita. Alkuseremonioiden jälkeen hallitseva mestari Jukka Armour luovutti Kauniin ja Arvokkaan palkinnon odottamaan uutta mestaria:

Sääennuste lauantaille oli lupaillut koko viikon todella mätää säätä, joka onneksi päästiin toteamaan vääräksi heti ensimmäisestä väylästä lähtien. Koko rundin paistoi se kuuluisa Sonikka, joka nosti pelaajien tulostasoa Vierumäen Classicilla varsin helteisiksi. Omalta osalta lauantain pelit menivät todella ala-arvoisesti, syynä todennäköisesti kohtalaisen vaativissa oloissa onnistuminen El General Trenadoissa, ei kahta hyvää rundia putkeen olen kuullutkin sanottavan. Ensimmäisen päivän jälkeen Leaderboard näytti silti kohtalaisen tasaiselta suurimmalla osalla pelaajista, koska lyönti ei kovin monella (onneksi) löytänyt uriaan. Päivän törkeimmän helletuloksen scorasi alkukauden vaihtelevasti, mutta kehittyvästi pelannut Jykä, joka painoi väylälle nro 9. jo legendaksi muodostuneen, joka pelaajan painajaisen eli Ventin (kuuluisa korttipeli). Heinola Openin todellinen Cut-raja alkoi kuitenkin määräytyi vasta sunnuntaina aamuyöllä jättäen muutamalle pelaajalle jännitettävää aamupäivän kierrokseen.

Sunnuntain kierros sudittiin Vierumäen Cookella, jossa ainakin allekirjoittaneen silmä lepää. Oma peli alkoi löytää kuuluisat raiteet liian myöhään jolloin nousuun ei enää ollut aikaa. Tilannetta paheni pelien keskeyttäminen reiälle 12 liian kovan sateen vuoksi. Lyöntimäärä voittajasta jäi vaivaisen puolen tusinan päähän, jonka Danger Zonelle päästessäni kirin helposti.

Summa summarum, historia toisti itseään ja Heinola Open tuotti uuden mestarin, Tiger Kukkosen! Ansaittu voitto Hermannin Barbaarille, joka koputteli ovea jo muutamissa viime kauden Majoreissa. Longest Drive sekä Closest to Pin -palkinnot menivät odotetusti minulle.

Pöröjahdin pojat onnittelee uutta mestaria!

Koostevideo ilmestyy ennen seuraavaa Majoria (Southern Masters), joka pelataan 27.-28.7 Kymen Golfissa.



-Jere

Lekan Heinola Open ennakko

Citymarket, Tähtisilta ja Lusin suora.  Siinä asiat jotka ensimmäisenä nousevat moottoritietä Pohjoiseen köröttelevien tuhansien ja taas tuhansien mökkiläisten huulille kysyttäessä mielikuvia Heinolasta. Pienennettäessä otantaa, tarkalleen ottaen rajaten se kymmeneen nuorukaiseen, saadaan Heinolaan liittyvistä assosiaatioista hieman erilaisia tuloksia.  Listalle nousevat niin Jyrä, Vierumäki kuin levottomat helteet, venejatkoja ja kuntopyörää unohtamatta.



Edellä esitetyn listan yhdistävänä nimittäjänä kuvankauniin Heinolan lisäksi on The Heinola Open. Muistellessa tätä kauden ensimmäisenä Majorina asemansa vakiinnuttanutta jaloa kilpaa, on historian havina lähes käsin kosketeltavissa. Ensimmäinen Heinola Open pelattiin vuonna 2011 ja silloin kentällä kiertäneellä kolmikolla ei ollut aavistustakaan siitä, että minkälaiset mittasuhteet kilpailu tulevaisuudessa saavuttaisi ja millainen glamouri seuraavina vuosina kilpailua ympäröisi.  Legenda oli syntynyt.

Perinteikkäin – siis jo vuosia pelattu Heinola Open kerää taas ensi viikonloppuna tuttuun tapaansa rahalistan kärkinimet taistelemaan Heinolan herruudesta ja tarjoaa viiltävän poikkileikkauksen osaan ottajien alkukauden pelikunnosta. Taistelutantereina toimivat tuttuun tapaan Vierumäen layoutiltaan toisistaan huomattavasti poikkeavat kentät Classic ja Cooke. Ennen lauantaina pelattavaa ensimmäistä kierrosta kohtaavat kilpailijat kuitenkin useita haasteita ja houkutuksia Heinolan yössä, vain vahvimpien selvitessä perjantai-illan cutista tiiboksiin.

Osallistujalista on ikävistä poisjäänneistä huolimatta hieman viimevuosia pidempi ja pelitaidollisesti varmasti värikkäämpi muutaman keltanokan tullessa kokeilemaan siipiään.

Vaikka kilpailu kokoaakin yhteen rahalistan kärkinimet, eivät pelitaidot ole kaikilla samalla tasolla espoolaisten noustessa listalle ainoastaan perintörahojensa turvin. Näin ollen voittaja ratkaistaan kahden kierroksen yhteistuloksen pohjalta tasoituksellisen lyöntipelin säännöin, jossa painoarvoa annetaan kuitenkin taidokkaalle pelaamiselle puolittamalla osallistujien saama slope.

Mikäli historia toistaa itseään, kruunataan sunnuntaina The Heinola Openin voittajaksi taas uusi kasvo ja ”kannun” kylkeen kirjataan taas toinen vähiten huonosti pelannut pelaaja. Luvassa on siis varmasti mieleenpainuva viikonloppu jossa onnistumiset eivät rajoitu ainoastaan kentille ja muisteltavaa talven pimeinä iltoina taas riittää.

”Kebabrullaa, täält taas tullaa!” (TK)

Kisaterveisin,

Kisa-isäntä Leka